En malta pysyä paikallani, mutta olen todella huono lähtemään. Kaipaan aina jonnekin, mutta lähdön hetkellä väsyttää, mahdollisesti nälättää, todennäköisesti rasittaa ja joskus jopa kiukuttaa. Nytkin takaraivossa on sellainen pieni, painostava tunne. Vielä on noin sata asiaa tehtävänä ja tiedän, että kun tulee aika, en halua lähteä.
Vaihdoimme Helin kanssa huoneita eilen, koska tämän viimeisen huoneen läpi kuljetaan parvekkeelle ja suihkuun. Saavatpa rauhassa rymistellä aamuisin suihkuun niin aikaisin kuin haluavat. Ja nyt on siis menossa saatanallinen tavaroiden järjestely day 2, jonka aikana pitäisi kaikki paperit ja pikkutavarat sijoittaa järkevästi uudelleen. Ja tuossa ihan yllättäen löysin laatikon, joka sisälsi dokumenttia viime keväältä ja jotain, mikä innosti minua taas tulevasta matkasta; mm. kaksi Brysselin karttaa ja yllätys yllätys! Ranskankielisiä Metro-lehtiä! Parhautta Brysselissä on ehdottomasti aamuiset metroretket. Jostain syystä pidän kovasti metroilusta. Se on tavallaan jännittävää, matkata pimeässä, maan alla tuntemattomien ihmisten kanssa. Yksi elämäni ihmeellisimpiä hetkiä oli, kun Brysselin ruuhkatunnilla seisoin metrossa, ja avovaunujen ansiosta saatoin nähdä eteenpäin melkein kymmenen vaunun verran. Kaikki olivat täynnä ihmisiä. Silloin tunsin itseni pieneksi ja voimattomaksi ihmiseksi.
Lisäksi aamuisin, siinä ennen kahdeksaa, metrokäytävistä ajetaan kodittomat pois. Ne nukkuvat jalankulkukäytävissä patjoillaan, jotka nostetaan päiväksi varastoon. Ja viimeisen silauksen metrokokemukselle antaa Metro-lehti, jota on valittavana kahtena eri painoksena; englanniksi kaikille lällyille ja ranskaksi niille, jotka yrittävät esittää kuuluvansa paikallisväestöön.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti